10.8.2014

TOKA VUOSI EDESSÄ

Varoituksen sana lienee paikallaan niille, joita syvällisemmät (ja kouluaiheiset) postaukset ei voisi vähempää kiinnostaa... siinä tapauksessa suosittelen nimittäin klikkaamaan tuota raksia ylälaidasta ja suuntamaan jollekin muulle sivustolle! Tai jos piristystä kaipaatte, niin menkää vaikka lukemaan mun ensimmäisiä postauksia, haha... :-D Myös eilisen Tukholma-postaus on ainakin ihan toisenlaista tyyppiä kuin tämä höpötyspostaus, mikäli se on jollakulla on jäänyt välistä.

Elikkäs luvassa iloisia ja ei niin iloisia ajatuksia tulevasta kouluvuodesta, olkaas hyvät!


Nyt, kun ensimmäisesta lukiovuodesta on jo selviydytty, ei enää tarvitse aloittaa ihan täysin uutta sivua elämässä. Yläasteelta saakka tuttu koulurakennus, lukiokaverit, kurssivalinnat, opettajat, koeviikot... kaikki on jo pääosin tuttua ja turvallista. Silti muistan, kuinka kysymysmerkkinä olin noista kaikista reilu vuosi sitten. Se on hassua, miten arki silloin kääntyi ylösalaisin ja täytyi vain aloittaa täysin putipuhtaalta pöydältä... myös lukion kakkonen oli sitten joskus. Mutta nyt on se sitten joskus. Enää ei uusiin ihmisiin tutustuminen tai hyvän ensivaikutelman antaminen aiheuta päänvaivaa, vaan voi suoraan aloittaa tulevan lukuvuoden yhdessä mahtavien tyyppien kanssa. Ja ahkeralla opiskeluinnolla? Haha, we'll see.

Mä itse asiassa odotan kavereitten näkemistä ja sitä normaalia arkea, mutta mun on myös pakko myöntää, että vaistoan pienen pelon nostavan jälleen päätään. Huomattavasti kovemmin kuitenkin kuin viime vuonna. Nyt mä nimittäin tiiän jo meidän lukion rankkuuden ja sen stressin, joka pahimmillaan saisi mut itkemään milloin tahansa. Mä tiiän, miten paljon aikaa mulla menee koulun eteen ja kuinka paljon mä jälleen kerran joudun puurtamaan läksyjen ja muiden kotitehtävien parissa. Se oikeesti pelottaa ja aiheuttaa harmaita hiuksia jo nyt.

Käyn siis itse todella hyvätasoista lukiota, jonne pääsin sisään loistavin arvosanoin. Enää en voi kuitenkaan katsoa koulumenestystäni pelkkien vaaleanpunaisten lasien läpi. Koko viime vuosi oli nimittäin isku vasten kasvoja: niin paljon uusia haasteita, vaikeampia aiheita, enemmän läksyä ja vaativampia kokeita. Mulle on tullut monesti mieleen, että just tästä kokeesta en selviä ja että en osaa yhtään mitään. Ja että kaikki on vain tuurista kiinni. Miksi oi miksi mun opiskeluinto ei ilmestynyt kesäloman aikana vaan se pysyy poissa yhtä visusti kuin ennenkin...

Yks mun huono ominaisuus on mun stressinhallintakyky - se on ihan pohjamudassa. Tiedän, että mun pitäisi saada parempi asenne nyt tulevalle vuodelle ja muuttaa mitä jos en osaa mitään siihen, että mitä jos osaankin kaiken. Siinä haluaisin kehittyä. Mutku jänskättää silti!


Tää kulunut kesä on mennyt ihan hurjan nopeasti, vielä nopeammin kuin edellinen. Kesäkuun huonot ilmat aiheuttivat sen, että jotenkin sitä vain odotti niitä parempia ilmoja - ja sitten kun ne tulivat, ne kiisivät ohi alta aikayksikön. Olin odottanut kesää kuin kuuta nousevaa, mutta nyt se on ihan kohta jo ohitse. Ja lukio on taas täällä. Kaikki se aherrus ja stressi...


Seuraaville jäljellä oleville lukiovuosille mulla on pää täynnä toiveita ja odotuksia, ja aion niistä nyt joitakin paljastaa. Haluan ehdottomasti tutustua vieläkin paremmin lukiokavereihini, tavata heitä muuallakin kuin koulussa sekä löytää muutenkin enemmän aikaa omalle elämälle. Olen viime vuoden aikana onnistunut löytämään niin ihania tyyppejä, joiden kanssa ollaan muodostettu ihan mahtava kaveriporukka ja jossa jokainen voi olla oma itsensä. Siinä porukassa mä todellakin viihdyn. Haluan myös löytää paljon enemmän aikaa blogille ja liikunnalle, mutta mulla ei ole aavistustakaan, miten se onnistuu. Hyvin vaatimaton pyyntö olisi ainakin muutama lisätunti päivään, haha... Lisäksi haluan, että koulumenestykseni pysyisi lähes yhtä hyvänä kuin se on nyt ollut. Mä tiedän, että vaadin itseltäni paljon, mutta jotenkin muhun on vain uurrettu halu pitää rima korkealla.


Tänään oli siis viimeinen kesälomapäivä mun osalta, ja huomisesta eteenpäin meidän perheen arkea rytmittää taas koulu ja työt. En kyllä millään voi uskoa koulun alkavan taas huomenna. Mä todellakin toivon, että tästä tulevasta vuodesta tulee parhain kouluvuoteni ikinä ja että saisin paljon ihania muistoja, jotka voisin kantaa mukana koko loppuelämäni. Kuten esimerkiksi vanhojentanssit. Ja tietenkin niitä ei jaksaaaaa -fiiliksiä saa välillä tullakin, sillä virheistä kuitenkin loppujen lopuksi aina oppii ja niiden avulla pystyy kehittämään itseään pikkuhiljaa. Kaiken kaikkiaan aion siis myös tänä vuonna marssia eteenpäin määrätietoisena ilopillerinä tutustuen itseeni vieläkin paremmin! Se on saletti se :-)

Ei siis muuta kuin loisteliasta alkavaa kouluvuotta kaikille koululaisille ja opiskelijoille! Kyllä me tästäkin vuodesta selvitään entistäkin vahvempina ja viisaampina.

Kuvituksena kaunis koristeomenapuu kukoistuksessaan. Niiin nättiä. 

4 kommenttia

  1. Voi olipas kiva lukea tällästä vähän syvällisempää tekstiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi ihana kuulla, että tykkäsit! :-) ♥︎

      Poista
  2. Oo tsemppiä kovasti kakkosvuoteen! Mua harmittaa, kun ei huomenna olekaan edessä paluu lukioon - alkaa nimittäin olla jo kova ikävä kavereita ja opettajia. Nauti siis vielä kun on lukiovuosia edessä! ;) Ja oioi wanhat! Ootan jo sun postausta niistä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitti Ulla! :-) Mahtavaa syksyä sullekin mahdollisten jatko-opintojen tai töiden parissa!

      Hahaa, ihana kuulla! :-D ♥︎

      Poista

Piristä mun päivää :-)