ÄLÄ ANNA ITSESI KUOLLA HITAASTI

Rakkaan äitini kautta törmäsin Pablo Nerudan runoon nimeltä Hidas kuolema. Lukioikäinen äitini rakastui heti sen ajatusmaailmaan – ja samoin kävi minulle, kun sen ensimmäisen kerran luin. Runo kertoo kaikessa yksinkertaisuudessaan, mitä on hyvä elämä ja mihin itsekin haluan tavoitella. Sanat ovat selkeitä, kaikkien ymmärrettävissä, mutta taustalla on hämmentävän vakava ja todenmukainen kuvaus elämän mahdollisuuksista ja valinnoista.

Lukekaa tämä. Vain lukekaa, muuta en pyydä.

Hidas kuolema

Kuolee hitaasti hän, 

joka ei matkusta eikä lue,

ei kuuntele musiikkia,

ei rakasta itseään.

Kuolee hitaasti hän, 

joka tuhoaa oikean rakkautensa,

joka ei anna itseään autettavan.

Kuolee hitaasti hän, joka muuttuu tavan orjaksi,

käyden joka päivä samoja polkuja,

joka ei muuta rutiinia

ja joka ei riskeeraa vaihtamalla vaatteittensa väriä

tai puhumalla muukalaisten kanssa.

Kuolee hitaasti hän, joka kieltää intohimonsa

ja niiden tunteiden kuohun, jotka kirkastavat katseen

ja eheyttävät särkyneet sydämet.

Kuolee hitaasti hän, joka ei vaihda elämänsä tyyliä,

kun on tyytymätön työhönsä ja rakkauteensa,

joka ei riskeeraa varmaa epävarman sijaan,

jotta voisi kulkea unelmiensa perässä,

joka ei anna itselleen mahdollisuutta

ainakin yhden kerran elämässään paeta viisailta neuvoilta.

Elä tänään, riskeeraa tänään, tee tänään,

älä anna itsesi kuolla hitaasti,

älä unohda olla onnellinen.

© Pablo Neruda

Ikimuistoista, opettavaista ja onnellista uutta vuotta 2016! ♥